Johto halusi uudenlaisen raportin. Raportteja tuottavan tiimin työaika oli täysimittaisesti kiinni nykyisten raporttien teossa. Asiantuntija halusi käydä keskustelua toimeksiannon antaneen esimiehen kanssa siitä, voisiko jotain toimia automatisoida, tai voidaanko jotain jättää tekemättä.
Esimiehen viesti oli tyly:
Kyllä joku tekee, jos te ette tee. Ei minua kiinnosta kuka ja miten tekee, kunhan saan haluamani tiedon”
Mitä sitten tapahtui? Asiantuntijat tekivät raportin ylitöiden ylitöinään, jotta saatiin esimies ja johto tyytyväiseksi. Tätä jatkui kuukaudesta toiseen, kunnes tiimin jäsenistä yhä useampi alkoi uupua tai hakeutua toisten firmojen palvelukseen. Toistuvia vastaavia viestejä kuultuaan asiantuntijat olivat päätelleet, että heillä ei ole mitään mahdollisuutta vaikuttaa työntehokkuuteen, määrään eikä myöskään kehittää toimintaansa. He äänestivät joko jaloillaan tai joutuivat hakeutumaan sairaslomalle.
Mistä pelko kumpuaa? Mitä se saa aikaan?
Tunnistatko milloin toimintasi aiheuttaa pelkoa muissa? Pelko on meille kaikille ikään kuin suojelumekanismi, täysin normaali ja inhimillinen reaktio. Pelon tunne saa ihmisen hälytystilaan tai valmistaa seikkailuihin. Itse pelko ei siis ole ongelma, vaan ongelma on se, kuinka pelon tunteeseen reagoidaan. Liian usein paha pelko ottaa vallan ja mukavuusalueelta poistumista vaativa unelmien seuraaminen jää tekemättä. Se missä kukin meistä tuntee pelkoa, on henkilökohtainen, täysin tilanne- ja tunneriippuvainen asia. On siis mahdoton aukottomasti määrittää mistä pelko kumpuaa.
Työkontekstissa useimmiten pelkoa koetaan johdon ja esimiesten toimista, mutta on myös tilanteita missä kollega aiheuttaa pelkoa. Pahimmillaan pelko kutistaa ajattelua, estää riskinoton, kokeilun ja innovoinnin. Työpaikan menettämisen tai työpaikalla pärjäämisen pelko voi johtaa pahimmillaan pitkiinkin sairausjaksoihin. Parhaimmillaan pelko saa ihmiset valppaaksi ja uskaltautumaan kokeilemaan uutta, menemään mukavuusalueensa ulkopuolelle oppimaan uutta.
Pelolla johtaminen vai pelon tuloksellinen hyödyntäminen?
Johtamisessa on tunnistettu erilaisia tilanteitä mitkä tyypillisesti aiheuttavat pelkoa. On hyvä muistaa, että johtajan persoona ei useinkaan ole se mikä aiheuttaa pelkoa, vaan se miten johtaja toimii ja viestii. Maarika Mauryn, Tuomo Meretniemen ja Jaana Tuomilan mukaan vetäytyvä johtaja voi olla alaisilleen aivan yhtä pelottava kuin huutava ja räyhäävä johtaja. Heidän mukaansa jämäkkä johtaja kehuu ja kannustaa, kun asiat sujuvat hyvin. Jämäkkä johtaja näkee asioiden hyvät puolet. Pelolla johtava sen sijaan puuttuu vain virheisiin ja kriminalisoi virheiden tekemisen.
On hyvin inhimillistä, että saadessaan ”lunta tupaan” riittävästi, ei kukaan enää ponnistele extraa, vaan siirtyy selviytymismoodiin. Pelon kääntäminen voimavaraksi vaatii meiltä kaikilta hyviä kommunikaatiotaitoja ja luottamuksellista ilmapiiriä, jotta uskallamme antaa toisillemme rakentavaa palautetta. Hyvät kommunikaatiotaidot sisältävät aktiivisen kuuntelun sekä monimuotoisen kysymisen taitoja, koska taitavasti kysyessäsi et herätä pelkoa vaan osoitat kiinnostusta.
Kehittymisvinkit pelon hallintaan
Pelon tunnistaminen ja hallinta
- Mikä tässä asiassa minua pelottaa?
- Miten toimisin, jos minua ei pelottaisi?
- Mitä tarvitsen, jotta pelkoni häviäisi tai olisi hallittavissa?
- Keneltä voisin saada apua/tukea? Mitä toivon häneltä?
Luottamuksen ja arvostavan ilmapiirin luominen
- Mieti miten sanot, ennen kuin sanot. Tapa miten sanot, on tärkeämpää, kuin se mitä haluat sanoa.
- Kiitä ja kehu muita.
- Kysele toisten näkemyksiä ja kuuntele. Keskustelkaa eri näkökulmista arvostavasti – saa olla erimieltä perustellusti.
- Älä puhu selän takana, vaan kasvokkain.
Menestystä pelon voittamiseen!
