Systeemisyys

Systeeminen vaikuttaminen

Systeeminen vaikuttaminen on tavoitteellista yhteistyötä, jolla saadaan tuloksia aikaan. Yksilöiden ja tiimien potentiaali tulee käyttöön, kun organisaatiosysteemissä oleva kehittämisenergia vapautetaan tarkoituksenmukaisiin ratkaisuihin ja tavoitteelliseen toimintaan. Systeemisellä työskentelyotteella autat näkemään arkityötä ja suhteita tuorein silmin sekä kehität herkkyyttäsi vapauttaa vuorovaikutussysteemeihin sitoutunutta energiaa.

Mitä systeemisyys on?

Systeemi, latinaksi systema eli yhdistäminen, on eri osista koostuva kokonaisuus, jonka osat ovat vuorovaikutuksessa keskenään tiettyjen periaatteiden mukaisesti. Systeemi on luonteeltaan dynaaminen eli se on jatkuvassa liikkeessä. Sen vuoksi tavoitteena on ymmärtää systeemin toimintaa, jotta sen liikkeeseen voidaan vaikuttaa optimaalisesti. Muutos systeemissä tapahtuu, kun systeemissä jumissa oleva energia saadaan vapautettua. Parhaimmillaan systeemi toimii tehokkaasti, kun siinä on riittävästi joustavuutta ja mukautuvuutta.

Organisaatiosysteemi koostuu useista toimijoista, jotka ovat kietoutuneet toisiinsa virallisesti ja epävirallisesti. Toimijat mukauttavat toimintaansa ja työtehtäviänsä ympäristön vaikutuksesta. Organisaatiosysteemin kivijalan muodostaa sen jäsenten keskinäinen vuorovaikutus, jonka laatu on olennaista menestymisen kannalta. Terveet yhteisöt osaavat tunnistaa ja omaksua uutta toimivassa vuorovaikutuksessa. Toimivassa organisaatiosysteemissä asioita punnitaan etukäteen ja käytänteitä arvioidaan arvostavasti.

Systeemiset silmälasit käyttöön

Organisaatioiden systeemit ovat kompleksisia ja niiden näkeminen edellyttää vaikuttajalta erityisiä systeemisiä silmälaseja. Kyvyttömyys nähdä kompleksisuutta näyttäytyy mm. seuraavien peruserheiden kautta

  1. Kuvittelemme, että kaikki muutkin ajattelevat, tuntevat ja tulkitsevat maailmaa samalla tavalla kuin minä. Jos näin ei tapahdukaan, tuomitsemme helposti muiden näkemykset ja kokemukset huonoiksi ja virheellisiksi.
  2. Kuvittelemme, että aikuisina olemme itsenäisiä ja vähemmän riippuvaisia toisistamme. Kun näin ei tapahdu, syyllistämme toisia vastuuttomiksi.

Organisaatiossa elää ihmisiä, jotka ovat luonnostaan mahtavan erilaisia persoonia. Jokaisella heistä on jo luontaiset edellytykset tuoda organisaatioihin uudenlaista ajattelua ja toimintaa, jos sille vain annetaan mahdollisuus. Halutessamme antaa potentiaalin kasvaa tarvitsemme ainakin kykyä katsoa systeemisillä silmälaseilla ja herkistymistaitoa erilaisiille vahvuuksille ja niiden hyödyntämiselle.

Organisaatiosysteemi tarjoaa loistavat mahdollisuudet harjoitella systeemisiä silmälaseja. Organisaatioiden osat, yksiköt, tiimit, yksilöt ovat kytkeytyneitä ja kommunikoivat toistensa kanssa. Yksilö ei ole riippumaton. Onnistuminen edellyttää sitä yksilöiden välisen riippuvuuden tunnustamista ja hyödyntämistä. Jokainen organisaatiosysteemin osa onkin vastuussa omasta toiminnastaan ja erityisesti sen vaikutuksesta muihin osiin.

Tarvitsemme myönteistä asennetta nähdäksemme ja oppiaksemme reflektoimaan omaa toimintaamme ja ajatteluamme. Kun pystymme näkemään toimivia ja toimimattomia systeemejä, voimme myös hyödyntää niitä. Paikantaessamme systeemissä olevan vaikeaselkoisen, aikaisemmin havaintokenttämme tavoittamattomissa olevan jumin, voimme lähteä sitä kehittämään. Kun jumi tulee näkyväksi, siitä vapautuu energiaa ja tilalle syntyy uutta.

Muutos on normi.

Systeemisyydessä pysyvyyden ja tasapainon sijaan tavoitteena on muutos, koska se on hengissä säilymisen ja kehittymisen edellytys. Systeemi on aina liikkeessä ja muutos sen yhdessä osassa aiheuttaa automaattisesti muutoksia toisaalla. Organisaatioiden kompleksisuuden vuoksi muutoksen suuntaa ja reaktioita ei voida tarkasti ennustaa. Muutos vaatii joustavuutta, muutoskyvykkyyttä ja halua kokeilla uutta.

Systeemisyys ohjaa siirtymään

  1. kontrolloinnista ja hallinnasta mahdollistamiseen ja energian vapauttamiseen.
  2. hierarkkisesta ja yksisuuntaisesta kommunikaatiosta rajattomaan vuorovaikutukseen.
  3. varmuuden etsinnästä navigointiin.
  4. ongelmien korjaamisesta kontekstin ymmärtämiseen.

Miksi systeemisyyttä kannattaa opiskella?

Olemme huomanneet valmennustyössämme, että johtajat ja kehittäjät organisaatiossa kokevat usein erittäin voimakasta voimattomuutta muutosten keskellä. Toimintaympäristön muutosvauhti on kasvanut niin hallitsemattomaksi, että tulevan ennakointi ei enää toimi samalla tavalla kuin ennen. Ihmisyhteisön ”liikuttamisyritykset” eivät myöskään onnistu. Organisaatiosysteemissä oleva kehittämisenergia on jumissa. Voimat valuvat pakollisiin toimintoihin eikä työssä innostumista tapahdu. On siis aika päivittää ajattelutottumuksia ja työkalupakkia, jotta pystyy toimimaan tehokkaasti?

Systeemisyys ja systeemiset organisaatiotyökalut ovat jokaisen vakavasti itseään pitävän muutosjohtajan ja -kehittäjän elinehto. Tarvitsemme uusia käsitteitä ja toimintamalleja uudistumisen ja mukautumisen tueksi.

Organisaation systeeminen kehittäminen vaatii osaamista, jossa hyödynnetään kaaosteoreettisen muutoksen lainalaisuuksia ja ihmisyhteisössä olevan energian suuntaamista kohti yhteiseen tavoitteeseen.

Kasvatamme organisaatioiden sisäistä muutosvoimaa levittämällä systeemistä näkemystämme niille, jotka haluavat syventää yksilöllistä vaikuttamisosaamistaan ja rakentaa menestystä organisaatioissa myös tulevaisuudessa. Systeeminen vaikuttaja saa aikaan muutoksia niin yksilö-, tiimi- kuin koko organisaatiotasolla.


Liittyvät blogit
Victoria Ristikangas​​​​​​​

Saloran kuvaputkitehtaalla vuosia sitten tuotantolinja tuotti paljon huonoa laatua. Silloinen johtaja, Jorma Ollilla, keksi tiimeineen yksinkertaisen tavan korjata tilanne.

Minna Tarvainen​​​​​​​

Kukaan ei pysty toimimaan ympäristöstään irrallisena. Siksi asiat eivät etene elämässä kovin suoraviivaisesti. Systeemisyys muistuttaa ennen kaikkea tästä coachingin sosiaalipsykologisesta ulottuvuudesta.