Coachingin neljä sudenkuoppaa ja kolme ratkaisua | Coaching House Finland

Coachingin neljä sudenkuoppaa ja kolme ratkaisua

Coaching House​​​​​​​

Siiloutumisen tukeminen

Yksilöcoachingissa coach asennoituu helposti vain tukemaan ohjattavansa menestymistä ja onnistumista. Vaarana on, että coach uskoo kaiken asiakkaansa kertoman sinällään ja lähtee pelkästään ohjattavansa maailmasta rakentamaan tämän tavoitteita. Tuloksena esimies tai muu ohjattava saattaa toteuttaa omia kapeita näkemyksiään ja energisoituu coachingin tuloksena entistä enemmän ajamaan pelkästään niitä läpi unohtaen organisatorisen kokonaisnäkemyksen.

Mekanistisuus ja liian nopea tavoitteiden määrittely

Yksinkertaiset keskustelumallit voivat coaching-työskentelyssä synnyttää liian nopeasti asetettuja tavoitteita. Prof. David Clutterbuckin tutkimuksissa on ilmennyt, että nämä keskustelumallit, esimerkiksi GROW ja vastaavat, johtavat tähän hätäiseen tavoitteiden määrittelyyn.

Usein asiakas hyötyy enemmän ymmärryksen etsimisestä kuin nopeasta tavoitteiden määrittelystä. Mitä johtavammasta roolista on kyse, sitä enemmän tämä on myös totta. Monet asiakkaat ovat myös tyytymättömiä pelkkään mekanistiseen kyselyyn, he kaipaavat kokemuksia ja näkemyksiä, joita he voisivat itse pohtia.

Kun asiakkaat ymmärtävät laajemmin tilanteitaan, sitä paremmin he myös löytävät itse toimivat tavoitteensa ja ennen muuta keinot niiden toteuttamiseen. Hätäinen coaching voi tuhota tämän mahdollisuuden ja yksilöiden oman ymmärryksen kehittymisen.

Organisaation tavoitteiden unohtaminen

Osa ammatticoacheistakin suuntautuu elämäntapamuutoksiin ja olettavat asiakkaittensa haluavan joogaopettajiksi, kuten eräskin coachaamani johtaja totesi. Coachingissa on kuitenkin kyse aina sekä organisaation tavoitteiden että yksilöllisten tavoitteiden edistämisestä, ja elämäntapamuutokset kuuluvat terapiaan.

Näissä väärään suuntaan painottuvissa tapauksissa on usein kyse kypsymättömästä coachista, joka käyttää asiakkaita oman kehittymisensä ja narsistisuutensa tukena eikä pysy alkuperäisessä roolissaan.

Asiakkaan ymmärrystason kaventaminen

Jos coachin oma tausta ja näkemys on hyvin asiantuntijavoittoinen ja häneltä puuttuu johtamisnäkemystä sekä syvällistä psykologista koulutusta, hän helposti kaventaa ylempien esimiesten ja johtajien maailmaa. Ylemmät esimiehet ja johtajat katsovat roolissaan organisaatioita ja niiden toimintaa kokonaisvaltaisesti, tai ainakin heidän pitäisi suuntautua siihen. Jos coachilta puuttuu tämän maailman ymmärrys, hän kehittämisen sijaan taannuttaa ohjattavaansa.

Sama tilanne syntyy, mikäli coachin ajatusmaailma on muutoinkin mekanistinen laajempien järjestelmien ymmärtämisen sijaan. Yksinkertaiset ratkaisukeskeiset mallit myös tukevat helposti näennäisesti helppojen ratkaisujen löytämistä, jotka tosielämässä eivät kuitenkaan kanna ohjattavaa onnistumiseen.

Sudenkuoppien taustoja ja ratkaisujen hakemista

Noiden neljän sudenkuopan yhdistävänä tekijänä on maailman näkeminen kapea-alaisena yksilöiden toimintana, jossa yksilön tavoitteet ja yksinkertaistettu hyvinvointikäsitys ovat vallitsevia. Todellisuudessa maailma on monimutkainen, asiat vaikuttavat toisiinsa, organisaatiot koostuvat ihmisten välisistä suhteista ja ryhmistä sekä yhteisestä ymmärryksen rakentumisesta suhteessa toisiin yksilöihin. Ratkaisuja on tällöin löydettävissä tästä systeemisestä maailmasta, ei yksilöiden maailmasta sinänsä.

Tiimi- ja ryhmäcoachingin suosiminen

Nopea tapa ratkaista kaikkia neljää sudenkuoppaa on siirtyä käyttämään tiimi- ja ryhmäcoaching –toimintatapoja. Ryhmissä ryhmän jäsenet huolehtivat automaattisesti kokonaisuuden ymmärtämisestä huomattavasti paremmin, coachin rooli ei korostu samalla tavalla. myös organisaatioiden todelliset kysymykset ja jännitteet sekä mahdollisuudet nousevat suoremmin työskentelyn ydin fokukseen. Erityisesti matriisiorganisaatioissa ja projekteissa jo pelkästään ihmisten saaminen yhteen puhumaan asioistaan voi ratkaista monta ongelmaa.

Tosi kokeneiden yksilöcoachien käyttö

Tietyissä tilanteissa ja erityisesti ylimmän johdon kohdalla on keskeistä, että coachin kyvykkyys on riittävää. Pelkkä muutaman päivä sertifiointi ei tee kenestäkään osaavaa johtajien coachia. Hyvin toimivilla coacheilla on yleensä pitkä omakohtainen liiketoiminnallinen kokemus sekä vankka psykologisen tiedon ja organisatorisen ymmärryksen jatkokoulutus. Hyvän taustan omaava coach suuntautuu asiakkaansa onnistumisen rakentamiseen koko organisaation näkökulmasta eikä käytä coaching-suhdetta narsistisen mielihyvänsä tai terapiatarpeensa tai omien arvojensa toteuttamiseen.

Organisatorisen systeemisyyden syvempi ymmärtäminen

Monimutkaisessa nykymaailmassa kaikkien coachien ydintaito on syvällinen ymmärrys systeemisyydestä. Tämä tarkoittaa, että coaching-rooleissa toimivat lähtökohtaisesti omaavat syvän taituruuden sosiaalisiesta suhteista ja verkostojen systeemeistä, ryhmä- ja organisaatiodynamiikasta, organisaatioiden systeemisestä luonteesta ja myös kielellisistä järjestelmistä ja merkitysten rakentumisesta ihmisten vuorovaikutuksessa.

Kysymyksiä coacheille

Hyviä kysymyksiä kaikille coach-tarjokkaille ovat siis aina: mille teoriapohjille ja omille kokemuksillesi rakennat ohjaustoimintasi, mitä systeemejä pyrit hahmottamaan ja miten tasapainoitat niin asiakkaittesi kuin organisaatioiden edut ja kohtaat liiketoiminnan eri ristiriitojen tuloksenteon, innovoinnin, arvojen ja aikaperspektiivien välillä.