Mitä tehdä, kun aika ei riitä?

Mitä tehdä, kun aika ei riitä?

Marjut Alatalo​​​​​​​

Kalle vastaa HR ja kehittämisasioista 500 asiantuntijan organisaatiossa ja työt venyivät usein pitkälle iltaan. Eräänä päivänä Kalle tajusi, että enää ei voi jatkaa näin. Hän päätti muuttaa työn tekemisen suuntaansa ja hankki itselleen coachin.

Coachille hän kertoi, että hän haluaa löytää tasapainon työn ja vapaa-ajan välille. Hän ei enää jatkossa halua olla perjantaisin niin väsynyt, että koko viikonloppu menee työviikosta toipumiseen.

Työidentiteetti todellinen teema?

Coach ei päästänyt Kallea helpolla. Hän kysyi useita ajattelua herättäviä kysymyksiä. Kalle joutui pohtimaan sitä, että mikä on hänelle tärkeää työssä ja miten hän näkee oman työidentiteettinsä. Identiteetin pohdinta pisti Kallen aivot todella liikkeelle. Kalle tajusi, että hänen vahva ajurinsa on ollut usko siitä, että hänen kuuluu olla täällä muita varten.

Havaittuaan tämän, coach pisti Kallen pohtimaan sitä, että miksi toisen kysymysten ratkaiseminen oli tärkeämpää Kallelle, kuin pidemmälle tähtäävä omalla vastuualueella olevan kehitystehtävän loppuun saattaminen. Mitä Kallessa tapahtui, kun hän kaatoi oman suunnitelmansa coachilleen ja sitä kautta aikataulunsa teemaksi?

Omat ajurit ohjaavat voimakkaasti

Keskustelun edetessä Kalle oivalsi, että hänen omat uskomuksensa ohjaavat voimakkaasti hänen arkisia valintojaan. Ja ellei hän pysty omia uskomuksiaan muuttamaan, ei hän voi muuttaa myöskään ajankäyttöään.

Työstäessään omia uskomuksiaan ja ajankäyttöön liittyviä kysymyksiä, Kalle totesi, että tarve olla muita varten ei hänestä poistu, eikä sitä kukaan muukaan saa hänestä poistettua. Mitä sitten, jos hänessä on jatkossakin tämä ajuri, tarve olla muita varten? Miten Kalle voi elää sen kanssa kaatamatta aikataulujaan jatkuvasti?

Kallen keinoja ratkaista tilanne

Kalle päätti, että hänen on opeteltava pysäyttämään itsensä. Pysäyttämisen tavoitteena on asemoida aivot siihen asentoon, että kehittämistyö on toisten auttamista ja vielä varsin voimallisella tavalla. Jotta Kalle ehtii miettiä, mikä juuri siinä hetkessä on päätyön, eli kehitystehtävän, kannalta oleellista, pitää hänellä olla konkreettisia toimintatapoja. Kalle päätti kokeilla kolmea eri keinoa pysäyttää itsensä.

  1. Varmistaakseen työrauhan itselleen, Kalle yksinkertaisesti pitää etäpäivän tai puolikkaan sellaisen joka viikko. Tuon etäpäivän aikana hän saa ajattelurauhan ja vietyä kehitystehtäväänsä eteenpäin. Kalle jatkossa suunnittelee tulevat viikot entistä tarkemmin. Nyt etätyöpäivät on laitettu kalenteriin puoleksi vuodeksi eteenpäin. Kalle voi niiden paikkaa vaihtaa, mutta ei anna itselleen lupaa poistaa niitä.
  2. Ad-hock avun tarjoaminen. Kun toinen tulee Kallen luo kysymään jotain, hän pyrkii esittämään vastakysymyksen. Tämän valmentavan tekniikan avulla hän varmistaa, että toinen joutuu kiteyttämään mitä apua tarvitsee ja keneltä.
  3. Aikataulun sanoittaminen. Mikäli Kallella on aikataulupaineita, niin hän myös sanoo sen ääneen. Esimerkiksi: Juuri nyt minulla on kaksi minuuttia aikaa. Ehditäänkö siinä vai katsotaanko esimerkiksi yhteisellä lounaalla?

Usein coachingissa käy niin, että esiin nousee vahvoja oman ajattelun ohjureita, uskomuksia tai motiiveja, joita coachattava ei ole itse tunnistanut. Nämä kuitenkin vaikuttavat taustalla ohjaten jokapäiväisiä arkisia valintojamme. Niitä on harvoin helppo tunnistaa yksinään itselleen, mutta toisen sinnikäs tuki ja itsetutkiskelu ääneen, kun toinen kysyy ja kuuntelee intensiivisesti, helpottaa niiden havaitsemista merkittävästi.

Systeeminen Coach haastaa löytämään motivaation todelliseen kehittymiseen

Systeeminen Coach ottaa nämä henkilön sisäiset äänet ja yksilölliset motivaatiotekijät myös huomioon. Ei riitä, että toinen miettii tavoitteen mukaiset toimenpiteet, vaan tarvitsee käsitellä myös ne asiat mitkä mahdollisesti estävät tavoitteen mukaisen toiminnan. Toiminta ei muutu, jos taustalla olevia ajureita, motivaatiotekijöitä ei tunnisteta.

Tässä kohtaa voidaan puhua myös kilpailevista sitoumuksista, eli haluan jotain mutta haluan myös toista, joka estää ensimmäisen saavuttamisen. Esimerkiksi kuntokuuri kaatuu usein siihen, että ei olla valmiita muuttamaan arkirutiineja ruoan ja liikunnan suhteen. Tai töissä ajaudutaan aina uudestaan ja uudestaan ajankäytön haasteisiin.

 

Executive coach & trainer
Marjut Alatalo, Coaching House Oy