Ryhmä tyhmentää! | Coaching House Finland

Ryhmä tyhmentää!

Marjut Alatalo​​​​​​​

Sain itseni kiinni pohtimassa vanhaa sanontaa ”Joukossa tyhmyys tiivistyy”. Niin kulunut fraasi kuin se onkaan, jäin silti miettimään niitä tilanteita tai hetkiä, joissa ryhmä tyhmensi toisiaan. Mitä siinä tapahtui? Tässä muutama esimerkkitapaus.

OLINPA TYHMÄ

Eriävä näkemys sivuutetaan asenteella: ”ei kuulu tähän” tai ”ei nyt”. Eri mieltä olija ei pääse edes kertomaan miksi on eri mieltä, vaan vetäjä tai joku ryhmästä päättää kuulematta tarkemmin, että hänen ajatukset eivät ole tärkeitä. Hänelle tulee tunne, että olipa tyhmä, kun ajatteli toisin.

SYYTTELYHÄSSÄKKÄ

Ryhmässä joku on sitä mieltä, että muut ovat huonoja: tekevät väärin ja antavat hänelle täysin virheellistä palautetta – sillä hänen toiminnassaan ei ole mitään moitittavaa. Muut turhautuvat tämän henkilön ”välinpitämättömyydestä”. Jokainen syyttää toinen toistaan: ”Kyllähän minä osaan ottaa toiset huomioon, mutta kun nuo muut…” Tämän kaltainen ryhmä taantuu kiukuttelevien pikkulasten tasolle, kun turhautuminen toisten toimintaan kasvaa yli sietokyvyn. Tyhmyys näyttäytyy toisten arvostamattomuutena.

MONOLOGILLA KUMOON

Tyypillinen palaveritilanne, jossa yksi puhuu ja näyttää hienoja dioja. Muut kuuntelevat. Kokous on pelkkää monologia, jossa korostuu esittäjän ammattitaito. Hän ei kysy muilta mitään, eikä osoita mitenkään, että haluaisi kuulla muiden näkemyksiä. Hän latelee omia totuuksiaan siitä, miten asiassa kannattaa edetä. Lopuksi hän kerää tavaransa ja siirtyy omalle paikalleen. Kukaan ei kysy tarkentavia kysymyksiä, saati kyseenalaista. Tyhmyys näyttäytyy hiljaisuutena ja vaikenemisena.

Palaveri päättyy ja porukka poistuu kukin omiin tehtäviinsä. Kun näiltä henkilöiltä sitten kysytään, mikä oli palaverin anti, vastaus on ”yhtä tyhjän kanssa”. Muistetaan oma asia, mutta muiden asioissa oma huomio on ollut ihan muualla. Kun yhteistä ajattelua ei johdeta, lopputuloksena on usein turhautuminen. Ryhmä tyhmentää toisiaan, koska vastuuta yhteisestä ei ole – on vaan oma agenda. Tyhmyys näyttäytyy johtamattomuutena ja yhteisenä vastuuvajeena.

Näemmekö?

Nämä ryhmäilmiöt tapahtuvat arjessamme aivan silmiemme alla, mutta silti ovat osittain havainnointikykymme rajoilla. Emme useinkaan havaitse niiden kehkeytymisen prosessia, vaan jos hyvin sattuu, huomaamme ainoastaan lopputuloksen – aina emme sitäkään.

Rohkaistummeko?

Onnistumisen ratkaisee se, uskallammeko me aikuisina fiksuina ihmisinä kyseenalaistaa totuttuja käytäntöjä tai ihmetellä ääneen havaitsemiamme ilmiötä. Jos emme löydä ryhmässä rohkeutta nostaa kissaa pöydälle, tyhmennämme toisiamme. Emme opi uuttaa, emmekä työskentele rakentaen toisen erilaisen ajattelun päälle. Hukkaamme ryhmän potentiaalin.

Haluatko innostua?

Joku viisas on sanonut, että uuden oppiminen ei tapahdu ilman henkistä epämukavuutta. Mutta sen ei tarvitse olla niin. Käytämme potentiaalistamme vain murto-osan, koska emme ole riittävän harjaantuneita käyttämään osallistavia menetelmiä apunamme. Kun emme osaa, emme ota riskejä kovinkaan helposti – varsinkaan ryhmän edessä.

Haluatko oppia innostavassa ilmapiirissä osallistamisen taitoja? Uskallatko sinä olla rohkea ryhmän jäsenenä, kokouksen puheenjohtajana tai työpajojen vetäjänä?

Vastavoima?

Tyhmyydelle on onneksi olemassa vastavoima. Jos valitset olla rohkea, fasilitointitaitojen oppiminen ja niiden käyttäminen arjessa helpottavat ja auttavat sinua. Kuka tahansa oppii osallistamaan, kunhan vaan päättää haluta oppia. Uskot tai et, tule kokeilemaan!

 

Executive coach & Facilitator
Marjut Alatalo, Coaching House Oy

 

 

TUTKITTUA: Tutkimusten mukaan Ihminen jaksaa keskittyä korkeintaan 20 minuuttia putkeen, jonka jälkeen on tultava rytminmuutos, jotta keskittyminen ei herpaannu. Jos siis haluat turvallisen paikan opiskella ja harjoitella yksinkertaisia osallistamisen taitoja, käy tutustumassa täällä. Innostavana fasilitaattorina et enää istu 3 h putkeen palavereissa, vaan teette asioita tavalla, jotka saavat vaikutuksia aikaan.

 

Saatat pitää myös näistä blogeistamme
Marjut Alatalo​​​​​​​

Puheenjohtajan on tärkeä ymmärtää, että pelkästä puheen kuuntelusta ihmisten mieliin jää vain 5-20 %. Kun siihen lisätään muiden havaintokanavien hyödyntämistä esim. kysymistä ja kuuntelua sekä tekemistä, niin muistijälki kasvaa kohisten – jopa 90 prosenttiin.

Marjut Alatalo​​​​​​​

Montako palaveria, kokousta, tapaamista järjestät viikossa? Entä moneenko itse osallistut? Moniko niistä voidaan kokea tai olet kokenut turhauttavaksi?

Victoria Ristikangas​​​​​​​

Fasilitointi on ryhmän ohjaamista eri menetelmiä hyväksi käyttäen. Fasilitointimenetelmiä ja työkaluja on tuhansia. Aluksi tärkeintä on oppia muutama, joilla lähteä alkuun. Harjoitteleminen on ääritärkeää, fasilitointia ei voi oppia luentoa kuuntelemalla!