Saanko lainata aivojasi? | Coaching House Finland

Saanko lainata aivojasi?

Marjut Alatalo​​​​​​​

Oletko koskaan miettinyt, että olisi ihanaa, jos voisi välillä vaihtaa aivoja, kun omat jumittavat. Minä ainakin olen! Ja tämä ajatus on ajanut minua tutustumaan ja kehittämään erilaisia tapoja lainata toisten aivoja. Jo ajatus siitä, että yhdessä voidaan saa aikaan mahtavia juttuja, innostaa minua. Tästä syystä koen olevani etuoikeutettu, sillä minun ei tarvitse ”pakottaa” itseäni yhteistyöhön.

Oma oppini ja intohimoni

Opin kantapään kautta, että omien ajatusteni altistaminen toisille mahdollisimman varhaisessa vaiheessa auttaa minua saavuttamaan jotain mitä en edes tiennyt mahdolliseksi. Aina ei tietenkään synny kuningas- tai kuningatarajatuksia, mutta silloinkin hyödyn toisten aivojen lainaamisesta, nimittäin säästän omaa aikaani ja työtaakkani kevenee merkittävästi. Jossain kohtaa jopa mittasin ajansäästöä. Erään uuden valmennusprosessin alusta asti rakentamiseen meni työaikaani melkein pari viikkoa (suunnitelma, aikataulutus, tehtävät ja työkalut, valmennusmateriaalit ja työkirjat sekä prosessin aikaiset viestit). Seuraavan vastaavankokoisen prosessisuunnittelun yhteydessä hyödynsin eri tahojen aivoja kaikissa eri vaiheissa ja huomasin pienentäneeni työmäärän alle puoleen, vaikka aikaa meni muiden kanssa työstämiseen.

Näitä oivalluksia ja oppejani vuosien varrella kartuttaneena, olen hionut osallistamisen taitojani aina vain paremmalle tasolle. Harmikseni, tai pikemminkin elinikäisen oppijan leimaa kantavana -ilokseni, tässä ei tule valmiiksi, vaan aina huomaa uutta opittavaa. Uskon vahvasti, että fasilitointi ja coaching -taidot tulevat korostumaan tulevaisuuden työelämäosaamisissa. Suosittelen ihan jokaiselle eläväiselle pysähtymistä sen äärelle, että kokeile lainata toisen aivoja ja kokeile sitä hyvin erilaisissa yhteyksissä ja erilaisin tavoin. Veikkaan, että yllätyt positiivisesti!

Tästä ei tule kuin voittajia, aina oppii uutta ja usein myös onnistuu 😉

Tutustu koulutuksiimme ja lataa esite

Parvi- ja joukkoäly

Parviäly on alun alkaen liitetty robotiikan tutkimuksiin, mutta myöhemmin sitä on sovellettu moniin eri tarkoituksiin. Tässä kohtaa minua kiinnosti eniten ihmisten välisen ryhmätyöskentelyn sovellukset. Niissä parvi määritellään työryhmäksi, joka organisoituu yhteisen kohteen, esimerkiksi ongelman ympärille. Kyseessä on siis systeeminen ilmiö, koska parvessa työskennellään yhdessä sovitun asian kehittämiseksi luoden samalla uutta tietoa tai uusia toimintatapoja. Kukaan yksittäinen jäsen ei pysty samaa tietomäärä ja erilaista ajattelua tuottamaan yksinään, vaan ryhmässä eli parvessa ajattelu rakentuu toisten ajattelua täydentäen ja haastaen. Kahdet aivot yhdessä tuottavat siis enemmän viisautta kuin kahden yksittäisen henkilön aivot yksinään.

Joukkoälyllä puolestaan tarkoitetaan ideoiden tai vaikkapa palautteen keräämistä isolta joukolta ihmisiä. Tyypillisesti tämä tapahtuu siten, että organisaatio altistaa jonkun ajatuksen, ongelman tai vaikkapa idean jollekin ihmisjoukolle, esimerkiksi korkeakouluopiskelijoille, ratkaistavaksi. Muita tapoja hyödyntää joukkoälyä on erilaiset ideakilpailut tai ratkaisujen pyytäminen johonkin tiettyyn haastavaan tilanteeseen (kerro miten tekisit tämän -ajatus).

Yhteiskehittely

Co-creation, eli suomeksi yhteiskehittelyyn törmäsin ensimmäisen kerran yliopiston kehittävän työntutkimuksen kurssilla. Yksinkertaisuudessaan tämä tarkoittaa sitä, että tuotteita, palveluita, toimintatapoja tai muita vastaavia kehitetään yhdessä hyvinkin erilaisten tahojen kanssa. Esimerkiksi tuotteita tai palveluita voidaan kehittää yhteistyössä asiakkaiden tai potentiaalisten asiakkaiden kanssa. Poikkitieteelliset kehitysprojektit ovat toinen erinomainen esimerkki yhteiskehittelystä.

 

Marjut Alatalo
Executive Coach, Fasilitator and Trainer