Systeeminen Fasilitointi | Coaching House Finland
Marjut Alatalo​​​​​​​

Lue Marjutin vinkit!

Marjut Alatalo​​​​​​​

Meillä kaikilla on kokemuksia huonoista kuuntelijoista. Tai ainakin kokemus siitä, että toinen ei yhtään kuunnellut. Mistä tämä sitten johtuu? Miten ihmeessä minä voisin saada muut kuuntelemaan paremmin? Vai voinko?

Marjut Alatalo​​​​​​​

Montako palaveria, kokousta, tapaamista järjestät viikossa? Entä moneenko itse osallistut? Moniko niistä voidaan kokea tai olet kokenut turhauttavaksi?

Peter Peitsalo​​​​​​​

Meillä oli taas kerran aivan mieletön ryhmä oppimassa fasilitointitaitoja! Yksi keskeisimmistä oivalluksista, jonka osallistujat kertoivat saaneensa, oli se, että systeeminen fasilitointi on muutakin kuin työkaluja. Se on muutosta omassa ajattelussa!

Marjut Alatalo​​​​​​​

Oletko koskaan miettinyt, että olisi ihanaa, jos voisi välillä vaihtaa aivoja, kun omat jumittavat. Minä ainakin olen! Ja tämä ajatus on ajanut minua tutustumaan ja kehittämään erilaisia tapoja lainata toisten aivoja.

Riina Korpi​​​​​​​

Ilolla jaan teille uuden kokeiluni – nimittäin testasin rohkeasti dynaamisen fasilitoinnin klassista mallia: faktat, huolet & toiveet, ongelmat, ideat & ratkaisut.

Marjut Alatalo​​​​​​​

Muutos on yksilöllinen kokemusperäinen asia. Meistä kukin käsittää eri asiat eri tavoin, esimerkiksi joko ”business as usual” -asioiksi tai muutokseksi.

Marjut Alatalo​​​​​​​

Tiimin tai organisaation kyky uusiutua ja tehdä tulosta on riippuvainen kyvystä oppia ja kehittyä. Kykyä tarvitaan erityisesti monimutkaisissa tilanteissa tai ongelmissa, jotka jäävät jumittamaan toimintaa.

Vesa Ristikangas​​​​​​​

Systeeminen fasilitointi voi tapahtua yksilöiden, tiimien ja koko työyhteisön tasolla. Kokonaisvaltaisessa otteessa systeeminen organisaatiofasilitaattori ei ole pelkkä ulkopuolinen prosessin ohjaaja. Koska fasilitaattori on aina osa vuorovaikutuskokonaisuutta, hän ei voi eristää itseään ohjattavasta porukasta.

Anna Lönnroth​​​​​​​

Kun tutustuin fasilitointi-kirjoihin, ajattelin: mikä tämän helpompaa! Ei tarvitse ”osata mitään”, kunhan jututtaa ihmisiä ja vie keskustelua eteenpäin. Ajatteluni perustui hyvinkin tiukasti istuvaan asiantuntijaroolini ajatteluun: asiantuntija tietää substanssista, kyseisestä asiasta, hyvin paljon.

Marjut Alatalo​​​​​​​

Kuulen päivittäin eritasoista tuskaa siitä, kun viesti ei mene halutulla tavalla läpi organisaatioissa. Tyypillisenä muutos -ja esimiesviestinnän perussääntönä tuntuu olevan toisto: ”Kun sanon 100 kertaa saman asian, niin vasta sitten se menee perille.”

Ville Paronen​​​​​​​

Piditkö taas palaverin, jossa osa ei sanonut mitään? Vaikuttiko siltä, että joitain kiinnosti enemmän läppärin räplääminen kuin käsiteltävä aihe? On hirveän tyypillistä, että ihmiset ovat olevinaan palavereissa. Ihmiset ovat fyysisesti paikalla, mutta ajatukset vilisevät jossain muualla. Tämä on tietysti turhauttavaa palaverin pitäjän kannalta, vai mitä?