Tiimityöllä aina onnistumisia – ei ikinä takapakkeja

Meillä on uskomus, että kun me haluamme jotain hyvää, onnistuu se ilman kipuja ja epäonnistumisia. Kun rakastumme, näemme toisen vain unelmapuolisona täynnä kaikkea kiinnostavaa ja ihanaa. Rakastuessamme huonoja puolia tai kummallisia tapoja joko ei ole tai sitten ne lisäävät vain kivaa maustetta suhteeseen. Keskitämme kaiken huomiomme siihen unelmaamme, jossa elämästämme tulee täydellistä, kunhan vain olemme yhdessä.

Tiimityötä ei synny olettamalla

Yhteistyötäkin pidetään helppona nakkina. Kunhan vain ensin sovitaan asiat ja delegoidaan hommat, niin siinähän se on. Tiimityökin on toteutettavissa, kunhan vain ensin ymmärtäisimme mitä se on. Organisaatiossa oletetaan, että kun ilmoitetaan, että nyt teemme tiimityötä, niin ihmiset alkavat sitä toteuttamaan. Aiheesta ehkä tarjotaan muutaman tunnin luento, sillä kysehän on faktatiedon puutteesta. Lisäksi on jälleen alettu puhua itseohjautuvista tiimeistä. Meille tulee silloin tällöin seuraavanlaisia pyyntöjä: ”Voitteko tulla kouluttamaan meidän tiimin ilman esimiestä itsenäiseksi tiimiksi?”

Harva meistä kuitenkin olisi ollut tiimissä, joka olisi saavuttanut menestyksellisen flow-tilan. Tilan, jossa kaikki ovat sitoutuneet saavuttamaan yhteiset päämäärät ja joustamaan tekemisessä yhteiseksi hyväksi. Tila, jossa yhteisvastuu on todellisuutta ja jossa ei kuule lausahduksia: ”Ei kuulu mulle”.

Voimme uskoa, että flow-tilan saavuttaminen tiimissä on mahdollista, mutta meillä ei ole kokemusta eikä tietoa siitä, miten se käytännössä toteutetaan. Siitä syystä haluankin tähän alkuun todeta, että on liian utopistista odottaa tiimin rakentamisen olevan 1) yksinkertaista 2) kivutonta tai sen 3) ratkaisevan kaikki yhteistyön ongelmat organisaatiossa. Ideaalimaailmaa, jossa ei ole ongelmia, ei ole olemassa.

Miten rakentaa tiimi, jossa on mukava työskennellä?

Todellisuudessa meillä on kyky rakentaa yhteistyösuhteita ja tiimejä, jossa on mukava työskennellä, tehdä mielekästä työtä ja jakaa tietojaan toisten ammattilaisten kanssa. Miten se sitten käytännössä onnistuu? Siten, että me-henki on niin hyvää, että kaveria ei jätetä vaan kaikki otetaan mukaan yhteiselle matkalle kohti yhteisiä haasteita ja tavoitteita.

Bandura on aikoinaan kirjannut hyvin tiimin tekemisen ja tahtotilan yhteen lauseeseen, joka menee seuraavalla tavalla:

Tiimissä on kollektiivista itseluottamusta, joka toteutuu ryhmän jaetulla uskomuksella sen kyvystä organisoitua ja ottaa tarvittava suunta toiminnalle voidakseen vastata tarvittaviin haasteisiin.

Tämän voi palastella konkreettisemmiksi teoiksi:

1. Tiimiläiset luottavat toisiinsa. He ovat minun puolellani, eivätkä jätä minua pulaan.
2. Tiimissä on me-henkeä, koska jäsenet luottavat toisiinsa.
3. Tiimissä autetaan kollegaa ja tullaan autetuksi ilman jatkuvaa kokemusta oman vastuualueen rikkomisesta. Tiimissä ei ole liian tarkkaan määritelty töiden rajoja, vaan kuka tahansa voi ottaa kantaa asioihin sekä ottaa vastuulleen tehdä muitakin kuin omia vastuualueen töitään. Tämä on jopa suositeltavaa, jotta opittaisiin arvostamaan sekä toisten että omaa työtään. Tekemällä ymmärtää toisten työpanoksen yhteisessä onnistumisessa.
4. Tiimissä on paljon luottamuspääomaa. Tiimi uskoo omiin taitoihinsa kampittaa eteen tulevat haasteet siten, että löytää toiminnalle uuden suunnan, tavoitteen ja sillä on kykyä organisoida työt siten, että kaikki tulee hoidetuksi. Tiimi ei tarvitse ulkopuolista kertomaan esimerkiksi mikä on tiimin tavoite, millaisia työmenetelmiä tai aikatauluja tiimillä on. Tiimi osaa itse jäsentää tarvittavat tekijät, jotta se voi työskennellä.
5. Tiimissä kommunikoidaan paljon, koska se haluaa vastata eteen tuleviin haasteisiin ja saavuttaa yhteisen tavoitteen. Jokainen tiimiläinen kommunikoi: kysyy, ihmettelee, viestii, kertoo, jakaa tietoa, kuuntelee, on eri mieltä, ehdottaa, nostaa käsittelyyn ratkaistavia pulmia ja arvostaa yhteistä tekemistä niin paljon, että siitä on aina jotain pohdittavaa. Toimivassa tiimissä jokainen kommunikoi tasavertaisesti. Tyypillinen jako hiljaisiin ja puheliaisiin ei ole aistittavissa, koska kommunikaatio perustuu työhön ja sen edistämiseen. Ei tule mieleen: en uskalla häiritä-ajatus. Kysyn ja pyydän sparrausapua, koska muuten hommat eivät etene.

Tiimityössä yhteistyön täytyy lisääntyä

Tiimityö ei ole sitä, että yksilöt kokoontuvat tiimipalaveriin kuuntelemaan esimiehen infoja organisaation päätöksistä tai opettamaan, mitä uudet linjaukset tarkoittavat tiimiläisten työhön käytännössä. Tiimissä tehdään yhteistyötä. Tiimissä tehdään yhteistä työtä. Jotta yhteistyö olisi mahdollista, tarvitsemme tavoitteen, johon jokainen sitoutuu. Yhteinen työ on yhteistä, vaikka me tehtäisiinkin sitä moniammatillisesti tai eri tavalla. Toimivaan yhteistyöhön tarvitsemme keskustelua toimintamalleista ja sen pohjalta rakennettuja kulttuurisia pelisääntöjä tai kirjattuja arvoja, joiden pohjalle toiminta rakennetaan. Nämä ohjaavat valintoja ja tekemisen tapoja.

Opiskele tiimicoachingin perusteita tai syvennä jo osaamaasi ja kehity ammattimaiseksi tiimicoachiksi avoimissa koulutuksissamme.